Oikotietä Baganiin

Aamu Popa-vuorella alkoi sateessa. Tunnelma ei ehkä ollyt korkeimmillaan, kun kävimme ilman matkatavaroita katsomassa kuuluisaa Popaa. Popa on näyttävä vuori, jonka päälle on rakennettu temppeli. Näkymät temppelistä ovat huikaisevat, mutta tänään nousua paljasjaloin apinanpaskavellillä liukastettuja portaita 777 askelman verran ei palkittu kuin valkoisen sadepilven sisänäkymillä. Toki matkalle ylös ja alas mahtui lukuisia temppeleitä ja satoja apinoita, jotka ahdistelivat osaa pyhiinvaeltajista.

Popalta palasimme hotellille, pakkasimme mopot ja lähdimme ajamaan sateeseen. Sade loppui pian ja saimme jopa aurinkoa, ylitimme mutavirran ja kohta huomasimme oleva me väärällä tiellä. 20 kilometriä takaisin, takaisin sateeseen ja toinen tie.

Sitten Zach ajoi ruuviin. Pienen operaation aikana Zach oppi ajamaan eturengaspainotteisesti ja burmalainen kotitalous oppi vaihtamaan XR:n takarenkaan.

Ilma parani vähitellen. Pysähdyimme palmuöljyn ja -viinan tuotantoa esittelevälle kojulle. Saimme maistiaisia, joista parhaita olivat palmusokerin ja kookoksen yhdistelmästä tehdyt makeiset.

Viimeiset kymmenet kilometrit kuivattelimme vaatteita kuivassa ilmavirrassa vaikka aurinko vielä piileskeli pilvien takana. Saapuminen kenties matkan tyylikkäimpään hotelliin, pulahtaminen huoneen edessä olevaan uima-altaaseen ja kylmän Myanmar-oluen avaaminen saivat taas tunnelmat korkeammalle.